Onko kansan omistama terveydenhoito kaapattu lääketeollisuudelle ja sen alajaostoille?

Tilanteesta ei hyödy valtio. Kilpailijat halutaan pois alalta ja pian kaikki verorahat menevät terveydenhoitoon ja sairasjonot hyvinvointiaikana vain kasvavat. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-resurssit/terveydenhuollon-menot-ja-rahoitus

Kun asiaa alkoi tutkimaan, niin tilanne ei ole syntynyt itsestään vai puhutaanko jo Suomen suurimmasta korruptiosta? Onko riippumaton media ja puolueita ostettu? Valtavat määrät rahaa jaetaan eri tahoille ja kaikki ei ole avointa. Tai käytetäänkö päättävien elinten johdon valinnoissa lainkaan jääviys aspektia?

Kannattaa lukea tämä, niin ymmärtää miksi meillä on”oikeita tai vääriä hoitoja” ja vain yhdenlaista uutisointia asiasta ja oletko kenties tarkoituksellisen uutisoinnin sokaisema? Ymmärtää myös, miksi niin moni media/ toimittaja purkautuu aina samoilla lauseille eri hoitoja kohtaan (uskomus-, huuhaa-, puoskari-, käärmeöljyhoitoja) ja vaatii kansan rakastamia hoitoja ehdottomasti kiellettäväksi.

Lääkäriliitto on terveyspoliittinen asiantuntija, mutta ennen kaikkea intressi- eli eturyhmä. Intressiryhmät pyrkivät käyttämään valtaresurssejaan nostaakseen niille tärkeitä teemoja politiikan asialistoille sekä toisaalta sulkeakseen joitain muita ulkopuolelle. Eturyhmät voivat vaikuttaa harjoitettuun politiikkaan:

  1. a) pyrkimällä muokkaamaan yleistä mielipidettä,
    b) hakeutumalla yksittäisten puolueiden lähelle ja pyrkien vaikuttamaan niiden tavoitteenasetteluun ja
    c) painostamalla viranomaisia heidän päätöksissään ja toimenpiteissään. Järjestöjen toiminnassa on periaatteessa kaksi puolta: yhtäältä julkinen, toisaalta kulissien takana tapahtuva toiminta. Julkinen toiminta on yleensä järjestön virallista toimintaa, kun taas kulissien takana käytetään hyväksi henkilökohtaisia suhteita. Painostuksessa merkittävä keino on lausuntojen antaminen terveydenhuoltoon liittyvistä teemoista. [1 s.13]

Ajatellen lääkäriliiton antamia lausuntoja on niiden viesti ja kenelle ne ovat tarkoitettu varsin selvä:

Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteet 2019 […]
Uskomushoitojen tarjoaminen kiellettävä […] Lailla tulee kieltää uskomushoitojen tarjoaminen lapsille ja muille haavoittuville ryhmille, vakavasti sairaille (esimerkiksi syöpäsairaudet, psyykkiset sairaudet, diabetes, epilepsia) ja raskaana oleville. Vakavien sairauksien diagnosointi ja hoitaminen on perusteltua rajata vaikuttaviksi ja riittävän turvallisiksi osoitettuihin hoitomuotoihin, eli virallisen terveydenhuollon ja tunnustettujen terveydenhuollon ammattilaisten toiminnan piiriin.”
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/4501/laakariliittoeduskuntavaalit2019.pdf

”Lääkäriliitto vaatii uskomushoitolakia sekä tasapuolista mahdollisuutta saattohoitoon […] Lääkäriliiton mielestä seuraavan hallituksen pitää säätää uskomushoitolaki suojelemaan haavoittuvassa asemassa olevia sekä taata laadukas saattohoitopalvelu kaikille sitä tarvitseville.”
https://www.laakariliitto.fi/uutiset/ajankohtaista/laakariliitto-vaatii-uskomushoitolakia-seka-tasapuolista-mahdollisuutta-saattohoitoon/

Lääkäriliitto osallistuu Tutkitun tiedon teemavuoteen […] Lääkäriliitto pyrkii tämän vuoden toiminnallaan vaikuttamaan myös siihen, että maan hallitusohjelmaan sisältyvä vaihtoehto- ja uskomushoitojen sääntelymahdollisuuksia koskeva selvitys saadaan aikaan.”
https://www.laakariliitto.fi/uutiset/jasenuutiset/laakariliitto-osallistuu-tutkitun-tiedon-teemavuoteen/

Tulevan hallituksen on vahvistettava perusterveydenhuoltoa […] Uskomushoitojen haittoja tulee vähentää. Uskomushoitojen tarjoaminen tulee kieltää lapsille ja muille haavoittuville ryhmille, vakavasti sairaille (esimerkiksi syöpäsairaudet, psyykkiset sairaudet, diabetes, epilepsia) ja raskaana oleville. Viranomaisvalvontaa tulee tehostaa ja markkinoinnissa kieltää väittämät tehosta sairauksien hoidossa ja diagnosoinnissa. Kustannus on 0,1 miljoonaa euroa vuodessa viranomaisvalvontaan.”
https://www.laakariliitto.fi/uutiset/ajankohtaista/tulevan-hallituksen-on-vahvistettava-perusterveydenhuoltoa/

”Hallitusohjelma: Lääkäriliitto iloitsee perusterveydenhuollon vahvistamisesta […] Lääkäriliitto kannustaa hallitusta edistämään pontevasti uskomushoitolakia sekä panostamaan tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. […] Vaihtoehto- ja uskomushoitojen sääntelymahdollisuuksien selvittäminen on mukana hallitusohjelmassa, mutta etenemistä ei ole konkretisoitu. Lääkäriliitto kannustaa tulevaa hallitusta viemään uskomushoitolakia pontevasti eteenpäin.

– Lailla tulee kieltää uskomushoitojen tarjoaminen lapsille ja muille haavoittuville ryhmille, kuten vakavasti sairaille ja raskaana oleville, toteaa Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.”
https://www.laakariliitto.fi/uutiset/ajankohtaista/hallitusohjelma-laakariliitto-iloitsee-perusterveydenhuollon-vahvistamisesta/

Jokaisella ammattiliitolla on omat tavoitteensa, työvoimapoliittisia neuvotteluja käydään ja lakkotaisteluita väläytellään. Lääkäriliitto on ammattiliitto muiden ammattiliittojen joukossa. Siitä huolimatta liiton viesti varsin kritiikittömästi, voisiko sanoa sinisilmäisesti uppoaa mediaan. Voisikohan tämä johtua onnistuneesta mediastrategiasta? Lääkäriliitto ei ole millään tavalla salannut, että sellainen on tehty ja sitä noudatetaan.

Kumppanuusasema sidosryhmissä Lääkäriliitto on jatkanut yhteistyötä viestintätoimisto Pohjoisranta-BursonMarstellerin kanssa sidosryhmävaikuttamisessa. Pohjoisrannan kanssa on järjestetty tapaamisia mm. kansanedustajien, heidän avustajiensa, ministerien erityisavustajien ja keskeisten virkamiesten kanssa. Uutena toimintamuotona on järjestetty tapaamisia suurimpien puolueiden nuorisojärjestöjen edustajien kanssa. […] Sosiaalisessa mediassa on tehty Facebook päivityksiä 2016 aikana marraskuun loppuun mennessä 199 kpl. Sivutykkäyksiä on marraskuun lopulla 3 223 (2 508 vuonna 2015). Twitterissä on marraskuun loppuun mennessä tviitattu koko Twitterissä olon aikana (2014 eteenpäin) 812 (659) kertaa; seuraajien määrä tuplaantunut viime vuodesta, ja on tällä hetkellä 2 121 (1059). Blogeja on julkaistu 2016 aikana 30.” https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5105/sll_toimintakertomus_2016.pdf

”Lääkäri 2019 -yleisötapahtuma Sanomatalossa 15.1. […] Tapahtuman yhteistyökumppanina toimivat Helsingin Sanomat. […] Professori Juhani Knuuti kertoo, miten luotettavan tiedon erottaa huuhaasta ja miksi lääkärit vastustavat uskomushoitoja. […] Tilaisuuden juontavat Lääkäri 2019 -tapahtuman puheenjohtajat Marjo Parkkila-Harju ja Helsingin Sanomien Hyvinvointi-toimituksen esimies Katarina Baer.”
https://www.laakariliitto.fi/uutiset/jasenuutiset/laakari-2019-yleisotapahtuma-sanomatalossa-15.1/

”Liitto on osallistunut aktiivisesti yhteiskunnassa käytäviin lääkärin ammattia, lääkärin etiikkaa, terveyttä ja yleistä hyvinvointia koskeviin keskusteluihin mm. blogikirjoituksin, sosiaalisessa mediassa sekä osallistumalla mm. television keskusteluohjelmiin. Liiton avainhenkilöt ovat tavanneet säännöllisesti mediaa, poliitikkoja ja johtavia virkamiehiä luoden suhteita ja taustoittaen liitolle tärkeitä asioita.”
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5105/toimintakertomus_2018_070419.pdf

”Uusi viestintäsuositus lääkärien ja journalistien yhteistyöhön […] Suosituksen ovat hyväksyneet Suomen Lääkäriliiton ja Suomen Journalistiliiton hallitukset tammikuussa 2021.”
https://www.laakariliitto.fi/uutiset/jasenuutiset/uusi-viestintasuositus-laakarien-ja-journalistien-yhteistyohon/

Näiden uutisointien perusteella voi siis tiivistää lääkäriliiton mediatoiminnan kohdentuvat laajamittaisesti niin median edustajiin jopa siinä määrin, että liitot ovat tehneet yhteisen viestintäsuosituksen. Yhteistyökumppaneina on muutenkin varsin kapealaisen toimialueen isoimmat mediatalot.  Viestintä on ollut huomattavan aktiivista kohdentuen juurikin poliittiseen kenttään.

Seuraava mietinnän paikka on, millainen organisaatio Lääkäriliitto oikeastaan on?

”Toimintavuonna liitolla oli edustajat seuraavissa julkishallinnon yhteisöissä ja projekteissa:

Kansaneläkelaitos: Lauri Vuorenkoski, Heikki Pärnänen
Fimea: Lauri Vuorenkoski, Matilda Kaipainen, Heikki Pärnänen, Sami Heistaro, Carita Päivänen
Opetus- ja kulttuuriministeriö: Kati Myllymäki, varalla, Hannu Halila
OKM, SuomenAkatemia ym: Tutkitun tiedon teema vuoden 2021 verkosto: Kati Myllymäki, varalla Carita Päivänen
Sosiaali- ja terveysministeriö: Mervi Kattelus, Kati Myllymäki Sami Heistaro, varalla Hannu Halila
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Kati Myllymäki, Lauri Vuorenkoski, varalla Jukka Vänskä
Työterveyslaitos: Jukka Vänskä
Valvira: : Myllymäki, varalla Hannu Halila, Tom Silfvast, Kari-Matti Hiltunen, Kari-Pekka Martimo
Lääketeollisuus ry: Heikki Pärnänen, Lauri Vuorenkoski, Sami Heisaro

Kansainvälisissä lääkärijärjestöissä liitolla oli edustajia seuraavasti:
Pohjoismaiset lääkäriliitot
Comité Permanent des Médecins de la C.E.E. (CPME)
European Union of General Practitioners (UEMO)
European Union of Medical Specialists (UEMS)
World Medical Association (WMA)
European Junior Doctors (EJD)

Muissa yhteisöissä liitolla oli edustajia seuraavasti:
Eläkevakuutus Oy Ilmarinen
Keskinäinen vakuutusyhtiö Kaleva, hallintoneuvosto
Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
FCG ja Kuntaliitto
Liikenneturva
Palkansaajien tutkimuslaitos
Panacea Oy
Työterveyslaitos

https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5105/sll_toimintakertomus_2020.pdf

Kuten Lääkäriliitto asian ilmaiseen ”liiton edustaja” eli ei vain ammattinsa edustaja vaan nimenomaan ammattiliittonsa edusta. Kriittisesti yhteiskuntaa miettivä taho tässä vaiheessa kysyy, onko muillakin liitoilla omat edustajansa niin lakia säätävissä  kuin niitä valvovissa organisaatioissa. Myöskin liiton edustajat löytyvät samoista paikoista, jotka vaikuttavat alan rahoitukseen. Jos kyseessä olisi mikä muu liitto tahansa herättäisi tämä jo huomattavan määrän kysymyksiä. Varsinkin hämmentävä on yhteys ministeriöiden listoilla olemiseen varsinkin kun liitolla on varsin aggressiivinen poliittinen agenda kohdentuen luontaishoitoihin.

”Strateginen tavoite: Toimintavuoden aikana valmisteltiin liiton tavoitteet seuraavalle  eduskuntavaalikaudelle. Keskeisimmiksi teemoiksi nostettiin saattohoidon kehittäminen, uskomushoitolainsäädäntö, …”
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5105/toimintakertomus_2018_070419.pdf

ALOITTEELLISUUS TERVEYSPOLITIIKASSA […]
Pääministeri Marinin hallituksen soteuudistus on tähän asti edennyt suunnitellussa aikataulussa. Toimintavuoden aikana hallituksen esitys oli lausuntokierroksella ja uudistusta koskeva lakiesitys annettiin eduskunnalle joulukuussa 2020. Toimintavuoden aikana uudistusta seurattiin tiiviisti ja tuettiin sen etenemistä […] Marinin hallitusohjelmassa on useita liiton näkemysten mukaisia linjauksia. Näiden toteutuminen on ollut ennakoitua hitaampaa. […] uskomushoitojen rajoittaminen, apteekkijärjestelmän uudistaminen, […] ovat vielä valmisteluvaiheessa tai valmistelua ei ole aloitettu. Asiaa osittain selittää se, että koronaepidemiaan vastaaminen on vienyt huomattavasti STM:n resursseja.”
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5105/sll_toimintakertomus_2020.pdf

”Lääkäriliitto terveyspolitiikan vaikuttajana […]
Teemme pitkäjänteistä yhteistyötä samaan tavoitteeseen pyrkivien tahojen kanssa. Pyrimme olemaan kantaaottava, innovatiivinen, ratkaisukeskeinen ja strateginen kumppani. ”

https://www.laakariliitto.fi/laakariliitto/terveyspoliittinen-vaikuttaminen/

”YHTEISKUNTASUHTEET JA VIESTINTÄ
Liiton sidosryhmäyhteistyötä on systematisoitu ja sen seurantaa kehitetty. Liiton edustajat ovat tavanneet keskeisiä poliitikkoja ja virkamiehiä sekä muita sidosryhmien edustajia. Erityinen painopiste oli keväällä vaikuttaminen eduskuntavaaleihin ja hallitusohjelmaneuvotteluihin. Heinäkuussa osallistuttiin monen muun toimijan kanssa Porin Suomi Areenalla laajaan koko päivän ohjelmakokonaisuuteen teemalla ”Tämän päivän tutkimus on huomisen terveyttä”. […] Liiton viestinnästä lähetettiin 11 jäsenuutiskirjettä, 4 sidosryhmäuutiskirjettä, 50 tiedotetta ja julkaistiin 20 blogia. Twitterissä liitolla oli 5900 seuraajaa, Facebookissa 5500 seuraajaa. ” https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5105/sll_toimintakertomus_2019.pdf

Uskomushoitoja on jossakin määrin tutkittu lääketieteen hyväksymillä tieteellisillä menetelmillä. Valtaosasta ei kuitenkaan ole käytettävissä sellaista tutkimustietoa, jolla voitaisiin perustella hoidon hyötyä. […] Lääketieteen näkökulmasta jotkut hoidot ovat todennäköisesti haitattomia (esimerkiksi hyvin laimeat homeopaattiset valmisteet), jotkut taas potentiaalisesti haitallisia (esimerkiksi mäkikuismavalmisteiden yhteisvaikutukset). […] Lääkäriliiton suosituksessa lääkärin suhtautumisesta uskomushoitoihin todetaan, että jos lääkäri käyttää uskomushoidoiksi katsottavia menetelmiä, hän ei saa tehdä sitä lääkärin ammattinimikkeellä eikä markkinoida lääkärin toimintana. Jos lääkäri havaitsee kollegan antavan uskomushoitoja, tulee kollegan huomiota kiinnittää asiaa koskevaan Lääkäriliiton suositukseen.”
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/29259/laakarin-etiikka-2021.pdf

Eli ammattiliitolla on strateginen tavoite, joka liittyy lainsäädäntöön, samalla kun liitolla on edustajansa lakia valmistelevassa tai lakiin vaikuttavassa ministeriössä, sekä asiantuntija- valvovana virastoina toimivissa instansseissa. Pyrkimyksenä saada valinnanvapautta rajoittava laki, kohdentuen alaan, johon on lähtökohtaisesti negatiivinen suhtautuminen. Tässä vaiheessa pitäisi varoituskellojen jo soida.

Jatketaan teemalla, millainen organisaatio Lääkäriliitto on?

”Lääketeollisuus ry:n jäsenyritykset käyttivät vuonna 2020 yhteensä noin 37,5 miljoonaa euroa lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten kanssa tehtyyn yhteistyöhön, kuten lääkäreiden kouluttamiseen ja heiltä ostettuihin asiantuntijapalveluihin.”
https://www.laakariliitto.fi/uutiskirjeet/uutiskirjeuutiset/laaketeollisuus-yhteistyohon-37-5-miljoonaa-euroa-vuonna-2020/

”Lääketeollisuus ry:n vuosittaisen kyselyn mukaan sen jäsenyritykset käyttivät vuonna 2019 noin 39,9 miljoonaa euroa lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten sekä terveydenhuollon organisaatioiden kanssa tehtyyn yhteistyöhön, kuten lääkäreiden kouluttamiseen ja heiltä ostettuihin asiantuntijapalveluihin.”
https://www.laakariliitto.fi/uutiset/ajankohtaista/laaketeollisuus-investoi-terveydenhuollon-ammattilaisten-kanssa-tehtyyn-yhteistyohon-39-9-miljoonaa-euroa-vuonna-2019/

Lääkäriliiton vuoden 2020 tilinpäätöksen tuloslaskelma osoittaa ylijäämää 5 330 839,99 € (2 068 839,68) ja taseen loppusumma on 59 883 799,61 € (45 116 781,26). Henkilöstökulut 5 601 485 e = 30,1 %, Edunvalvonta ja jäsentoiminta 987 804 e = 5,3 %  Liiton jäsenmäärä toimintavuoden alussa oli 27 399. Jäsenmäärä toimintavuoden lopussa oli 28 025, josta opiskelijajäseniä oli 1 787.”
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5105/sll_toimintakertomus_2020.pdf

Kohtuullisen iso ja vaurasliitto, jolla selkeästi on läheiset suhteet Lääketeollisuus ry:hyn. Sen ohella, että liitolla on aktiivinen ja tarkoitushakuinen mediatoiminta on heillä myös muita vaikutustapoja.

Lääkäriliitto tukee ehdokkaiksi ryhtyneitä lääkäreitä tarjoamalla näkyvyyttä Lääkärilehdessä sekä mahdollisuuden saada asuinkuntansa lääkärien osoitetiedot maksutta kertaluontoista postitusta varten. […] Oman vaalimateriaalin postituksesta jokainen huolehtii omakustanteisesti itse. Liitto on sopinut postituspalvelumahdollisuudesta Punamusta Oy:n kanssa. Valitessasi Punamustan palvelut, osoitteet toimitetaan liitosta suoraan sinne. […] Lisäksi Lääkäriliitto, Eläinlääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto ovat sopineet, että näiden kolmen järjestön kuntavaaliehdokkaina olevat jäsenet voivat saada myös toisten järjestöjen jäsenten postiosoitteet kotikuntiensa osalta.”
https://www.laakariliitto.fi/uutiset/jasenuutiset/liitto-tukee-kuntavaaliehdokkaina-olevia-laakareita/

”Kesällä 2018 liitto osallistui Suomi Areenalle hyvin tuloksin. Yhteistyökumppaniemme kanssa järjestetty ohjelma keräsi Suomi Areenan 11:nneksi suurimman yleisön. […] Lisäksi mm. puheenjohtajaa haastateltiin Ylen uutisiin ja esim. Helsingin Sanomat noteerasi ohjelmamme.”
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5105/toimintakertomus_2018_070419.pdf

”Vastalääkettä huuhaalle […] Puoskareita on yritetty saada lailla kuosiin jo kohta kymmenen vuoden ajan, mutta edelleen on ns. puoskarilaki jäissä. Sote ja työllisyysasiat pitävät nyt lainlaatijat kiireisinä. Taistelua uskomushoitoja vastaan pitää käydä muilla keinoin. […] Vastalääkettä huuhaata vastaan ovat ryhtyneet antamaan myös turkulaiset lääketieteen opiskelijat. Uuden perustetun yhdistyksen tavoitteena on ehkäistä virheellisten terveysväitteiden leviämistä, kehittää väestön medialukutaitoa terveysväitteiden osalta sekä popularisoida tiedettä” https://www.laakariliitto.fi/uutiset/blogi/vastalaaketta-huuhaalle/

Oman toimintansa lähipiiriin siis kuuluu myös opiskelijaryhmittymä. Asia sinällään ei ole mitenkään hämmentävä, monissa poliittisissa ja toiminnallisissa järjestöissä on omat nuorisojaostonsa. Vastalääke -ryhmän tekee mielenkiintoiseksi se, että he ovat vielä opiskelijoita vailla ammatillista pätevyyttä. Tästä huolimatta heidän näkemyksilleen annetaan niin mediassa kuin lääkäriliitonkin puolelta huomattava painoarvo. Taitanee olla varsin harvinaista, että opiskelija-statuksella yltää moiseen muissa ammattikunnissa. Tai tukirahoitukseen.

”SuomiAreena 2019
Päivän järjestävät Lääketeollisuus ry, Lääkäriliitto ry ja Sailab-MedTech ry. Tilaisuutta ovat tukemassa AstraZeneca Oy, Novartis Finland Oy, Medtronic Oy ja Johnson & Johnson.  Lavatunnelmaa ovat mahdollistamassa Studio Suvi-Maria Silvola, Floristimestari, Karhulinnan Jäätelötehdas, Porin Isku, Porin Paahtimo, Valaisinliike Helle & Helle ja Väri-Pori.

Aiheina oli mm ”Terveys ja hyvinvointi kiinnostaa meitä yhä enemmän, mutta mihin enää oikeastaan voi luottaa? Miten erottaa tutkittu tieto huuhaasta? Miten valeuutiset, some ja kokemusasiantuntijat haastavat toimittajia?
Toimittajat Anne Lahnajärvi (Mediuutiset), Tomi Lähdeniemi (Satakunnan Kansa), Tiina Merikanto (YLE), Heljä Salonen (Iltalehti) ja Johanna Tuuri (MTV Uutiset), Moderaattorina Ulla Järvi (Tiedetoimittajain Liitto) ja kommentaattorina Tatu Han (Vastalääke ry)” 
https://www.laaketeollisuus.fi/uutishuone/suomiareena-2019.html

Tieteen tiedotus ry on myöntänyt vuoden 2020 rahoitushaussa Vastalääke ry:lle 61 000 euron apurahan kaksivuotiselle Vastalääkettä virheellisille ja epäselville terveysväittämille -hankkeelle.”
https://www.vastalaake.fi/vl_uutiset/vastalaakkeelle-tieteen-tiedotuksen-kaksivuotinen-apuraha/

Sinällään mielenkiintoinen ratkaisu Tieteen tiedotus ry:ltä. Kyseessä on kuitenkin ryhmä opiskelijoita vailla ammatillista osaamista, ehkäpä tieteen viestimiseen ei tarvita lopulta erityistä tieteellistä osaamista.

Tiede-lehden toimitus [Tieteen tiedotus ry toimii lehden julkaisijana] on saanut tämän vuotisen Tiedetoimittaja-palkinnon. Palkinnon myönsi Suomen tiedetoimittajain liitto.” https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000004280281.html

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on myöntänyt vuoden 2018 tiedottajapalkinnon Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteerille Ulla Järvelle. […] Duodecimin vuosipäivän juhlassa annettiin myös kunniamaininta Tekniikan maailma -lehdelle, joka on ansiokkaasti uutisoinut lääketieteestä ja terveysaiheista yleisölle, jonka perinteisesti ei oleteta seuraavan aktiivisesti terveysaiheista uutisointia.” https://www.tiedetoimittajat.fi/uutiset/page/10/

Eli aiemmin mainittujen HS ym. lisäksi tiedetoimittajien liitto (jonka pääsihteeri on  usein näkynyt myös liiton tapahtumissa, joka sai itsekkin Lääkäriseuran palkinnon), palkitsi Tiede-lehden toimituksen, jonka tausta organisaatio (Tieteen tiedotus ry ) puolestaan on muistanut lääkäriliiton opiskelijajärjestöä 61 000 eurolla. Hämmentävää.

”Deprofessionaalistuminen tarkoittaa, että lääkärit ovat menettämässä monopolinsa tietoon muun muassa vaihtoehtolääketieteen nousun ja tiedon lisääntymisen (tietokoneet) myötä. Näistä lähinnä deprofessionalisaatio uhkaa teoreettisesti lääkärien valta-asemaa Suomessa. […] Toisaalta tuotiin esille, että lääkäriprofessio ei ole voinut menettää valta-asemaansa, koska sillä ei ole sitä koskaan ollutkaan.” [1 s.26]

Lääkäriliiton terveyspoliittisten näkökulmien taustalla on osin jäsenkunnan ammatillisten etujen ajaminen. Vuonna 1949 liiton sääntöihin lisättiin, että lääkärien taloudellisten etujen ja yhteiskunnallisen aseman parantamisen lisäksi tavoitteena oli myös terveydenhoidon kehittäminen Suomessa.
Itse edunvalvontaa ja terveyspoliittista toimintaa on toisinaan hankala erottaa toisistaan. […]

Erottaminen on hankalaa jo pelkästään sen vuoksi, että professio haluaa ”pestä” omat intressinsä näkymättömiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa paikallinen lääkäriliitto on pyrkinyt vaikuttamaan politiikkaan korostamalla neutraaliutta, yleistä hyvää ja teknisyyttä, mutta tosiasiassa taustalla ovat olleet oman jäsenryhmän intressit.” [1 s34-35]

Ajatus objektiivisesta, kaikkien etua ajavasta ammattijärjestöstä tai professiosta tuntuu kuitenkin absurdilta. Usein yleiseen hyvään verhotun retoriikan taustalta on mahdollista löytää raadollista ryhmäetupolitiikkaa. Profession edunvalvojana ei Lääkäriliitto voi ajaa ensisijaisesti potilaiden vaan jäsenistönsä etuja. [1 s.59-60]

Lähde:
[1] Arttu Saarinen: Suomalaiset lääkärit ja Suomen Lääkäriliitto osana hyvinvointivaltiota ja sen terveyspolitiikkaa. Turun yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
https://core.ac.uk/download/pdf/14918996.pdf