Minulla oli takavuosina lähes vuoden kestävä paha otsaontelotulehdus. Sitä oli hoidettu lukuisilla antibiooteilla ja punkteeraamalla useita kertoja, kunnes lääkäri sanoi: ”enää ei voi tehdä punkteerausta, vaan pitää jo leikata.” Asia kauhistutti, kun jokaisen punkteerauksenkin jälkeen tulin aina vain kipeämmäksi, haava tulehtui entistä enemmän, pää oli kipeä, silmät sumussa, kunto meni huonoksi. Samaan aikaan myös selkä oli tosi kipeä, joka oli vahingoittunut synnytyksestä, enkä voinut nukkua sillä kunnolla. Hoidin lisäksi yksin kolmea vilkasta poikaa, että aloin olla tosi lopussa. Ystäväni ehdottivat minulle sitten Lahdessa käyntiä.
-Tuosta Lahden ensikäynnistä on nyt aikaa n. 10 vuotta. Jounin ja Satu Jämsän vastaanotolla analysoinnissa selvisi heti, että syynä jatkuviin sairauksiini oli homealtistuma. Uskoin heitä, mutta jouduin tekemään kovasti töitä, että ongelma löydettäisiin ja huoneistoani tultiin edes tutkimaa. Tulivat varmaan lopulta sitten säälistä. Kun sitten keittiötä tutkittiin tarkemmin, niin seinistähän paljastuikin märkää, joka kasvoi mustaa sammalta. Siihen aikaan korjaukseksi ehdotettiin pientä maalausta ja muuta, mutta eihän se hometta poista. Minulle Jouni silloin vastaanotolla sanoi, että niin kauan altistut, kun oleskelet homeisessa tilassa, joten päätin muuttaa pois.
Tulin aikanaan Suomeen Bagdadista ja tämä oli ensimmäinen asuntoni Suomessa, ja home sekä otsaontelo-ongelmat olivat minulle vieraita. En osannut edes epäillä tällaista ongelmaa, tai että vika voisi olla kodissani?
– Muistan myös Jounin luona käynnistäni sen, kun hän oli hoitanut selkääni akupunktiolla ja menin illalla nukkumaan, niin olin kovin hämmästynyt, kun saatoin ottaa mieleiseni nukkuma asennon ilman kipua, ja kääntyillä vapaasti. Selkään ei enään sattunut ja pystyin nukkumaan. Sain silloin vastaanotolta myös homeopaattisen lääkityksen ontelotulehdukseen ja sillä lähti lima onteloista liikkeelle, ja muistan sen valahtamisen tunteen, kuin aivot olisi tulleet ulos. Jouni varoittikin homeopaattisella hoidolla tapahtuvasta liman liikkeelle lähdöstä jo etukäteen, mutta sen lähdön tunteen muistan vieläkin.
– Sitten vuosia myöhemmin iski voimakas sappikohtaus. Aamulla heräsin huonoon oloon, oksensinkin, kylkeen sattui paljon, olo oli todella heikko ja makasin kylpyhuoneen lattialla. Ystävät ehdottivat, että veisivät minut sairaalaan, mutta en siinä vaiheessa halunnut. Soitin Jounille ja hän sanoi, että tule vaan. Taisi olla vielä lauantai tai pyhä, mutta otti vastaan. Makasin matkalla peittoon kääriytyneenä auton takapenkillä, kun en pystynyt istumaan.
Pystyin juuri ja juuri kävelemään vastaanoton pihan poikki, jalat kun ei meinanneet kantaa ja ystävät auttoivat. Vastaanotolla saadun bioresonanshoidon jälkeen, olo oli pian paljon parempi, kipu heikkeni pian ja voimatkin palasivat. Ajattelin silloin, että jos vältän näillä hoidoilla toisenkin leikkauksen – sappirakon poistamisen, niin hyvä.
– Olen ollut näiden hoitojen jälkeen hyvinvoiva, vaikka tämän homeen herkistymisen johdosta toisinaan kärsinytkin yskäisyydestä ja nuhasta huonossa sisäilmassa. Sappi ja selkä ei ole ollut sen jälkeen kipeä ja vastaanotolta saadut ruokaohjeet varmasti asiaa edesauttaneet. Saatujen hoitojen ja ohjeiden mukaan voin nykyisin tosi hyvin ja jaksan toimia kosmetologina, kuntosalin toimitusjohtajana/ ohjaaja ja huolehtia vielä kolmesta pojasta.