Meille tuli uusi perheenjäsen, suloinen saksanpaimenkoirapentu marraskuussa 2022. Hankintahetkellä se oli 7,5 viikkoinen, normaalia pienempi rotunsa edustaja, muuten terve. Painokin nousi nopeasti ja siitä kasvoi normaalikokoinen rotunsa edustaja, sekä rakas lemmikki, jonka tunnemme nimellä Mandla.
Syksyllä 2024 Mandla täytti 2 vuotta. Lokakuussa lenkin jälkeen se nukkuessaan alkoi yhtäkkiä kouristella, suusta tuli vaahtoista sylkeä ja koira pissasi alleen. Oireet sopivat rodulle tyypilliseen idiopaattiseen epilepsiaan. Aloimme lukea aiheesta laajasti ja tutkia eri hoitovaihtoehtoja.
Marraskuun lopulla Mandla sai kaksi epilepsiakohtausta peräkkäisinä päivinä. Tammikuussa kolme. Helmikuussa tilanne paheni niin, että kohtauksia tuli koko ajan, muutaman tunnin välein. Istuimme alas perheenä ja mietimme vaihtoehtojamme. Pitääkö rakas lemmikki lopettaa, kun emme kykene auttamaan sitä? Yhteisvoimin päätimme viimeisenä keinona soittaa vielä homeopaatti Jouni Jämsälle ”onko mitään tehtävissä?”
Jouni haastatteli laajasti koiran oireista ja luonteesta, sekä määräsi niiden perusteella Mandlalle yhden homeopaattisen aineen, jota annettiin vain kerran. Koira sai homeopaattisen lääkitysannoksen jälkeen vielä yhden normaalia lievemmän kohtauksen, jonka jälkeen kohtaukset loppuivat täysin. Mandla oli viikon verran homeopaattisen hoidon jälkeen normaalia rauhallisempi, sitä ei edes palloleikit kiinnostaneet, eli jotain selvästi tapahtui sen tilassa. Jouni sanoi sen olevan paranemisreaktio ja odotellaan rauhassa.
Tätä kirjoittaessani Mandla on ollut täysin terve jo 10 viikkoa. Meillä juhlitaan nyt jokaista tervettä viikkoa ja olemme niin kiitollisia Jounin antamasta hoidosta ja toivosta.
Annan mielelläni asiassa halukkaille lisätietoa.
Yt. Mervi Ferraz mferraz(at)murena.io