4.2.2021 Vuonna 2019 julkaistu systemoitu katsaus ja meta-analyysi osoitti, että täydentävät hoidot voivat parantaa syöpäpotilaiden elämänlaatua.
Lin ym 2019 (1), tiivistelmä suomeksi (2). Myös Behzadmehr et al 2020 (3) systemoitu katsaus antaa lupaavia tuloksia CAM-hoitojen mahdollisuuksista syöpään liittyvien kipujen lievityksessä.
Täydentävät hoidot ja yhdistävä lääketiede parantavat tutkitusti syöpäpotilaiden elämänlaatua. Yhteensä 3010 potilasta kattavassa 34 tutkimuksen meta-analyysissä ja systemaattisessa katsauksessa ilmeni, että Yhdysvalloissa, Euroopassa, Aasiassa ja Australiassa täydentävät hoitomuodot paransivat syöpäpotilaiden terveydellistä hyvinvointia ja elämänlaatua. (2)
Syövästä toipumisessa terveyteen liittyvä elämänlaatu on olennaisen tärkeää. Tavanomaisesta hoidosta (sytostaatit ja sädehoito) aiheutuvat komplikaatiot voivat heikentää merkittävästi potilaiden elämänlaatua. Terveydenhuollossa etsitäänkin koko ajan keinoja, kuinka sitä voitaisiin parantaa. (2)
Tutkimuksessa selvitettiin seuraavien hoitomuotojen hyötyjä: jooga, ravintolisät, kiinalainen yrttilääkintä, akupunktio, multimodaalinen täydentävä hoitokokonaisuus, qigong, mindfulness, hieronta ja qigong + multimodaalinen hoito. (2)
Hoidot paransivat potilaiden terveydellistä elämänlaatua (Health related quality of life). Tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä. Ne osoittivat selvästi täydentävien ja yhdistävien hoitojen hyödyt syöpäpotilaille. Eri hoitomuodoilla on erilainen rooli elämänlaadun osatekijöiden kohdentumisessa, kuten emotionaalisessa ja fyysisessä hyvinvoinnissa. (2)
Täydentävien hoitojen käytön ei ole osoitettu lisäävän syöpäpotilaiden kuolleisuutta – päinvastaisista julkisuudessa esitetyistä väitteistä huolimatta. Yksi ainoa virheellisin lähtöoletuksin tehty tutkimus ja siitä levitetty informaatio voi synkentää monen potilaan mieltä. Tummentaa elämää. (5)
Kyselytutkimuksista tiedetään, että syöpäpotilaista suuri osa käyttää täydentäviä hoitomuotoja leikkauksista ja sytostaateista johtuvien sivuvaikutusten lievittämiseen ja elämänlaadun parantamiseen. Tutkimusten mukaan suuri osa heistä myös saa niistä apua. (5)
Mistä tässä tutkimuksessa siis oli kyse.
Yhdysvaltalainen syöpälääkäri Skyler Johnsson tutkimusryhmineen päätti selvittää Yalen yliopiston tutkimuksessa, millä tavalla täydentävien hoitojen käyttö näkyi syöpäpotilaiden kuolleisuustilastoissa. Hän käynnisti kohorttitutkimuksen, jossa tarkasteltiin kuolleiden rinta- ja eturauhassyöpää sairastaneiden potilasasiakirjoja. Niistä selvitettiin, olivatko tutkimukseen osallistuneet käyttäneet jotakin muuta kuin tavanomaista hoitoa (leikkaukset, sytostaatit ja hormonit). Käytön perusteella tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään: vain tavanomaista hoitoa käyttäneisiin ja niihin, jotka olivat käyttäneet tavanomaisen hoidon lisäksi täydentäviä hoitomuotoja. (5)
Ryhmien kuolleisuustietoja vertaamalla haettiin vastausta kysymykseen, liittyikö täydentävien hoitojen käyttö tutkimusaineistossa lisääntyneeseen (tai mahdollisesti vähentyneeseen) kuolleisuuteen. Tulosten mukaan ei liittynyt, mutta tutkijat tekivät päätelmän, että ”saattaisi liittyä”. Tutkimus oli monella tavalla erikoinen. (5)
Skyler Johnsonin tutkimusprojektia on kritisoitu juuri sen alkuolettamusten virheellisyydestä ja käsitteiden käytön epämääräisyydestä. Tämä johti epäluotettaviin päätelmiin ja sitä kautta omituisen, sekavan ja hämmennystä herättävän tiedon levittämiseen median välityksellä kansalaisille aina siitä lähtien kun ensimmäiset tiedotteet tutkimusprojektista välitettiin tiedotusvälineille elokuussa 2017. (5)
Näin tapahtui myös Suomessa. Muun muassa Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta otsikolla ”Tutkimus: Vaihtoehtohoitoihin turvautuminen syövän hoidossa voi olla kohtalokasta – kuolleisuus moninkertainen”. (5)
Käsitteet vaihtoehtoinen ja täydentävä sekoittuvat sekä tutkimusraporteissa että erityisesti mediajulkisuudessa. New York Times esimerkiksi kirjoitti 23.8.2018 “The complementary treatments did no harm when conventional treatment was carried out simultaneously” eli “Täydentävistä hoidoista ei ollut haittaa, kun samanaikaisesti otettiin tavanomaista hoitoa”. (5)
Lause tarkoittaa, että jos henkilö käytti jotakin hoitomuotoa tavanomaisen hoidon tukena, niin siitä ei tutkimuksen mukaan ollut haittaa! Tutkijat tekivät tutkimusraportissaan päätelmän, että ”The results suggest that mortality risk associated with complementary medicine was mediated by the refusal of CCT.” eli “Tulokset viittaavat siihen, että täydentävien hoitojen kuolleisuusriskiä liittyisi kieltäytymiseen tavanomaisesta syöpähoidosta”. Eli täydentävien hoitojen vaarallisuus välittyisi kieltäytymismahdollisuuden kautta. (5)
Tämä on todella kummallinen päätelmä, sillä siinä tehdään alkuoletus, että täydentävien hoitoja käyttävät potilaat kieltäytyvät tavanomaisista hoidoista. Sitä ei tutkittu. Oletus on outo myös siksi, että tässä tutkimuksessa nimenomaan verrattiin niiden ihmisten elinikätietoja, jotka käyttivät hoitoja ”täydentävinä” (ei-lääketieteellistä hoitoa käytettiin muun hoidon lisänä) niiden ihmisten tietoihin, jotka käyttivät ainoastaan tavanomaista hoitoa. (5)
Tutkimustulosten mukaan merkittävää eroa näiden ryhmien välillä ei ollut eliniän pituudessa. Toisin sanoen täydentävien hoitojen käytön ei osoitettu lisäävän kuolleisuutta. Tämän tutkijat totesivatkin, mutta johtopäätöksissään silti esittivät, että ”saattaisivat lisätä”. (5)
Tutkimuksen ongelma on myös se, että valitut tutkimusryhmät eli ”täydentäviä hoitoja käyttäneet ” ja ”niitä käyttämättömät” (”vain tavanomaista hoitoa saneet”) eivät vastanneet todellisessa elämässä esiintyviä vastaavia ryhmiä. Näin on siksi, että Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusarvioiden mukaan täydentäviä hoitoja käyttää 48 – 88 prosenttia syöpää sairastavista. Johnsonin ryhmä löysi vain 258 tällaista henkilöä, mikä on alle 0.01 prosenttia siitä määrästä, mikä määrä laskennallistesti pitäisi olla näitä hoitomuotoja käyttäneitä tutkimuksen perusjoukossa. (5)
Näyttää siltä, että kaksi tutkittavaksi valittua ryhmää eivät oikeasti edes eronneet toisistaan sen suhteen, käyttivätkö tutkimukseen osallistuneet täydentäviä hoitoja vai eivät. (Henkilöthän olivat kuolleet, joten heiltä itseltään ei voinut kysyä). (5)
Syöpäpotilaat eivät useinkaan kerro lääkärilleen käyttämistään täydentävistä hoidoista (kertovat kyllä anonyymisti väestökyselyissä), tieto käytetyistä hoidosta ei siirry potilasasiakirjoihin ja/tai kuolintodistukseen. Juuri tästä syystä ja kun samalla tarkastellaan väestötason käyttötilastoja, käy ilmi, että tässä tutkimuksessa ”vain tavanomaista hoitoa saaneiden” ryhmässä on mitä todennäköisimmin ollut myös täydentävien hoitojen käyttäjiä. (5)
Skyler Johnsonin ym. tapaus näyttäisi viittaavan siihen, että tämän laatuisen tutkimuslogiikan ja -etiikan soveltaminen ja siihen yhdistyvä julkisuuskampanjointi ovat joko:
– Tietoisesti organisoitua, tarkoituksellista propagandistista toimintaa, jolla pyritään osoittaman kaikenlainen muu kuin tavanomainen (leikkaukset, sytostaatit, hormonit) hoitaminen vääräksi, epätoivottavaksi ja haitalliseksi, tai
Osoitus ”täydentävät hoidot ovat vaarallisia”-uskomuskuplasta, mikä ohjaa tutkimustulosten tulkintaa haluttuun suuntaan huolimatta faktoista; kyse on tällöin tietämättömyydestä johtuvasta tutkimusharhasta. (5)
Alkuperäiskirjoittaja: Pauliina Aarva, terveyden edistämisen dosentti, yhteiskuntatieteiden tohtori ja tietokirjoittaja.
1 https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31413628/
2 https://liinanblogi.com/2020/01/05/taydentavat-hoidot-parantavat-syopapotilaiden-elamanlaatua/
3 https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0965229919319089?via%3Dihub
5 https://liinanblogi.com/2019/05/26/valoa-ja-faktaa-syopapotilaille/